7. kesäkuuta 2012

Matkalla tullaan suuremmiksi


Viime kirjastokäynnillä bongasin uutuushyllystä herkullisen näköisen kirjan: Eppu Nuotion Matkalla tullaan suuremmiksi - Valitut runot 1995-2012 -kokoelman. Takakannessa kirja kategorioidaan "koko perheen runoaarteeksi" ja "lahjateokseksi". Tämä Virpi Pennan ihanasti kuvittama teos todella on molempia.

Kokoelman punaisena lankana on kasvaminen. Runot on ryhmitelty niin, että alussa käsitellään vauva-aikaa loruin. Sitten siirrytään muun muassa haaveammattien, eläinrunojen ja tunteiden käsittelyn kautta nuoruuteen ja tykkäämisrunoihin. Nuotio on vahvimmillaan tunteista kertovissa runoissa. Olivat ne sitten lapsen tuntoja tahi rakkautta käsitteleviä. 

Jos jokin asia kiusaa ja sitä yrittää kiertää

Jos jokin asia kiusaa ja sitä yrittää kiertää
niin kuin kivi kengässä, se kohta alkaa hiertää.
Se on möykky vatsassa ja painaa rintalastaa,
ihan kuin soittaisi puhelimeen,
johon kukaan ei vastaa.

**

Neiti Neljätoista,
rakastunut murkku:
hunaja ja suolakurkku.
Poika aika honkkeli, kengänkoko suuri,
katsoo matonraitaa, herra Punajuuri.
  
 
Silti kokoelman runot ovat pääosin humoristisia, leikkimielisiä. Niistä voi kuitenkin löytää syvemmän säikeen. Vähiten meidän perheeseen (luin runoja koko perheelle ääneen) upposivat eläinrunot, joita kokoelmassa on itse asiassa melko paljon.

Nuku joutsenvauva

Nuku nyt joutsenvauva, nuku, nuku
kakkupalat lautasillaan odottelee suku
"Äitinsä silmät", sanoi Veikko-setä.
"Isänsä ääni, elleivät korvani petä."

Runoteoksen kuvitus on aivan ihana! Huomasin kirjan itse asiassa kauniin kannen takia. Pennan kuvat myös saavuttavat loistavasti runojen tunnelman. Likka koki riemullisia hetkiä, kun tajusi kokoelman nimen yhdistyvän kirjan runomatkaan: jokaisen luvun alussa nimittäin on mato, joka kasvaa luku luvulta suuremmaksi ja lopulta perhoseksi.

En itse asiassa ole oikeastaan aiemmin törmännyt Nuotion runoihin. Voin myöntää, että minulla on ollut hieman ennakkoluuloinen asenne hänen teoksiaan kohtaan, mikä johtuu eräästä hänen kirjoittamastaan dekkarista, jonka aloitin ja lopetinkin sitten melkein saman tien. Mutta lastenrunoilijana hän on loistava!


Eppu Nuotio - Virpi Penna: Matkalla tullaan suuremmiksi - Valitut runot 1995-2012 (Tammi 2012)
Kansi: Virpi Penna
 

2 kommenttia:

  1. Ihana kirja, todella värikas tapaus tosiaan! Kiitos vinkistä - etsin kirjastosta tämän meillekin! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että löytyi luettavaa :) Minulla on harkinnassa josko hakisin tämän ihan omaksi. Niin ihana se on!

      Poista